Match-Show itsenäisyyspäivänä

Kyllä oli vilinää näyttelyssä. Pentuja oli melkein 90. Jos jonkinmoista karvajalkaa. Olin varma ettei meidän pikku Rokki tuolla pärjää, kun vastustajina oli villakoiraa, nöffiä, hienoja pikku terrierejä, isoja mahtavia karvakasoja. Jackrusseleitakin oli useampia iloksemme. Olin reissussa kauniin siskoni Termiksen kanssa, joka sai myös punaisen nauhan mutta loppukehässä Termiksen esiintyminen meni pipariksi, kun siellä samassa nurkassa huusi ja kiljui häkissä joku koira niin siinähän se Termiksen keskittyminen meni :(

Odottaa saimme todella kauan. Koiria pentuluokassa oli lähemmäs 90 kpl. Siitä kun mentiin pareittain kehään kello oli jo lähempänä kolmea kunnes kaikki parit oli käyty läpi. Tuomarina oli Paula Heikkinen-Lehkonen jonka kehäkokemuksella koirat tuli varmasti hyvin katsottua mutta suhteellisen ripeästi. Jos tuomarina olisi ollut etana, oltaisiin varmasti vieläkin siellä :D

Pikku Rokki oli niin reipas. Hän seisoa pönötti ja jaksoi olla tarkkana vaikka aikaa meni tuntitolkulla.

Rokin esiintymistä oli ilo katsoa. Hän juoksee upeasti pikällä askeleella ja aina reippaasti. Välillä saa ihan jarrutella kun vauhti on niin kovaa. Tempperamentti on kyllä tuossa pojassa kohdallaan. Betonihallissa oli mahdoton meteli, jokapuolella koiria ja ihmisiä. Siinä jos olisi ollut arempi koira niin olisi mennyt kyllä häntä koipien väliin. Meidän koirat ei hälinästä piitanneet, vaan käyttäytyivät täysin normaalisti. Mietin että kun Pikku-Rokki tämän päivän kesti ei tule oikeassa näyttelyssä olemaan vaikeuksi :))

Tässä pikku harjoittelua ennen esiintymistä kehässä !!

Ette usko kuinka yllättynyt olin, kun meitä kehässä lopuksioli yli 40 punaisen nauhan saanutta koiraa. Tuomari laittoi isot ja pienet erikseen ja juoksutteli meitä vuoronperään. Sitten otti 10 tai 12 siihen finaaliin. Ohi mennessään hän sanoi jotta TE ja näytti kädellä. Ihan uskomaton tunne kun päästiin finaaliin.

Näistä sitten taas tarkan syynin jälkeen valittiin neljä loppukilpailuun pokaaleille. Ihan uskomatonta... neljäs sija....ah sitä ilon hetkeä. Olin ihan puulla päähän lyöty. Päivä jona minun pikkunen täyttää 5 kk niin debyytti-esintyminen meni näin nappiin. Oli siina juhlaa :D

Saana ja Edi olivat Junior-handler kilpailussa jossa oli myös pareja todella monta. Oli hienoja koiria, esittäjinään isot tytöt jotka selvästi osasivat homman. Saana ensimmäistä kertaa lavalla. Tuomari otti kaikista pareista meidän Edin ja Saanan ja he saivat tuomarin suosikkiparin tittelin.

Kuvat on harjoitustilanteesta, jossa joku Juniorhandleri neuvoi pareja kuinka koiraa kehässä esitetään. Varsinaisen kilpailun Saana veti ihan yksikseen, koska me oltiin Rokin kanssa samaan aikaan. Niinan kanssa katseltiin kaukaa kuinka hienosti Saana veti kehässä ja Edi meni lapsen perässä niin hienosti. Voi noita mun pikkusia :)))

Hieno päivä.......tällaisia lisää ja niitähän tulee jos se on meistä kiinni ...